Ehjä, violetti lasihelmi

Pirkkalan Tursiannotkon päivän löytö on suurehko, ehjä lasihelmi. Eri materiaaleista valmistettuja helmiä on löytynyt kesän 2017 yleisökaivaukselta jo yhteensä yhdeksän kappaletta. Helmi on väriltään syvän violetti tai purppura. Viikinkiaikaisissa lasihelmissä väri on melko harvinainen (Delvaux 2016), mutta väriä esiintyi aikakaudella myös vaatetuksessa. Jäkälän avulla violetiksi värjättyjä tekstiilejä on löytynyt muun muassa Iso-Britanniasta, Skandinaviasta, Saksasta sekä viikinkiajan Dublinista…

Sulanut lasimassahelmi

Pirkkalan Tursiannotkon kaivaukselta löytyi tänään sulanut lasimassahelmi, jossa näyttäisi olevan kiinni palanutta luuta. Helmi on selvästi rautakauden loppupuolelle ajoittuvaa tyyppiä: pohjaväritys on tummansininen ja siinä näkyy aaltoileva, valkoinen viiva. Helmessä on myös keltainen osa, joka tarkoittaa sitä, että helmen kyljessä on ollut ”silmä” (katso kaivauksen ensimmäinen helmilöytö) tai että samaan sulaneeseen kappaleeseen on kiinnittynyt toinenkin…

Musta helmi ja nappi

Viikinkiajalla helmien valmistuksessa on käytetty erilaisia materiaaleja, esimerkiksi lasimassaa, savea, luuta, pronssia, meripihkaa ja erilaisia korukiviä kuten karneolia. Täysin mustat, lasimaiset helmet voivat olla gagaattia (kivettynyttä hiiltä). Viikinkiajalle ajoittuvia gagaattihelmiä on löydetty Skandinaviasta, jossa niiden alkuperänä on pidetty Brittein saaria (Resi 2005: 86). Norjan viikinkiaikaisissa haudoissa suurehkot, mustat gagaattihelmet esiintyvät yksittäisinä, minkä vuoksi niitä on arveltu…

Keltainen lasimassahelmi ja jyrsijän hammas

Pirkkalan Tursiannotkon yleisökaivaukselta 2017 löytynyt kuudes lasimassahelmi on litteähkö, tasaisen keltainen ja pienikokoinen. Helmi ajoittuu rautakauden loppupuolelle. Lasimassahelmiä on valmistettu eri tavoin, esimerkiksi kiertämällä venytettyä lasimassaa metallitangon ympärille tai leikkaamalla helmiä jäähtymättömästä lasivartaasta (Callmer 2003: 350). Tämä helmi on mahdollisesti valmistettu jälkimmäisellä menetelmällä. Yleisökaivauksen aikaisemmat helmilöydöt näet tästä linkistä. Päivän löytöihin kuuluu myös pienikokoinen jyrsijän hammas.…

Pienikokoinen lasimassahelmi

Pirkkalan Tursiannotkon yleisökaivauksen viides rautakauden loppupuolelle ajoittuva lasimassahelmi on hyvin pienikokoinen. Sen halkaisija on vain noin 5 mm. Skandinaviasta löytyneitä viikinkiaikaisia lasimassahelmiä luokitellut Johan Callmer nimittää hyvin pieniä helmiä mikrohelmiksi (Callmer 1977: 82). Tursiannotkosta löytyneistä helmistä lähes kaikki ovat erilaisia. Tämän helmen pinta on kulunut ja sen väri näyttää lähinnä kellertävän ruskealta. Rautakautisten hautalöytöjen perusteella on…

Melonihelmi, savihelmi ja luuneulan kärkikatkelma

Jo kolmantena kaivauspäivänä peräkkäin Tursiannotkon löytöihin lukeutuu helmiä. Tämän päivän helmilöytöjä edustavat niin sanottu melonihelmi ja savihelmen puolikas. Vaikka lasihelmet on valmistettu lasimassasta ja savihelmi savesta, ei melonihelmeä ole tehty hedelmästä. Kyseessä on viikinkinkiaikainen lasimassahelmi, joka on saanut nimensä melonia hieman muistuttavasta ulkomuodosta. Savihelmi on puolestaan muodoltaan kiekkomainen, molemmilta sivuilta tasoitettu ja kokonaan poltettu. Siinä…

Lasihelmen ja luuneulan kappaleet

Tursiannotkon kesän 2017 yleisökaivausten ensimmäinen luuesine on tekstiilikäsitöistä kertova neulan katkelma. Kyseessä on todennäköisesti kinnasneula, joita on aikaisemminkin löytynyt Tursiannotkosta ja lisäksi myös muutamilta muilta rautakautisilta ja keskiaikaisilta kohteilta Suomessa (Vajanto 2016: 11). Kinnasneulalla toteutettavaa työmenetelmää nimitetään neulakinnastekniikaksi. Kyseessä on vanha käsityömuoto, jolla on rautakaudella ja keskiajalla tehty villalapasia, kintaita ja sukkia, ja Suomessa vielä 1900-luvulla muun…