Hirven sarvi

Kesän 2017 tutkimuksissa Pirkkalan Tursiannotkosta on aikaisemmin löytynyt kotieläinten sarvia ja niiden lisäksi myös riistaeläimille kuuluneita sarvia, joissa näkyy työstön jälkiä. Viimeisin sarvilöytö kuuluu selvästi hirvelle. Kyseessä on suurikokoisen sarven tyviosa, jossa näkyy useita leikkausjälkiä. Hirvensarvea on siis käytetty raaka-ainemateriaalina. Hirvi on kautta historian kuulunut merkittävimpiin riistaeläimiin (Ukkonen & Mannermaa 2017: 163), vaikka keskiajalta lähtien…

Luinen riipus tai amuletti

Pirkkalan Tursiannotkon poikkeuksellisen hyvin säilynyt luuesineistö muodostaa merkittävän löytöaineiston. Vuoden 2017 tutkimuksissa paikalta on löydetty muun muassa luisten neulojen katkelmia, kaksi karhunhampaasta tehtyä riipusta tai amulettia sekä tarkoituksella rei’itetty luu, jota on käytetty mahdollisesti amulettina (kuvassa alla). Luututkimukseen erikoistuneen arkeologin Auli Bläuerin alustavan arvion mukaan kyseessä saattaa olla majavan raajasta peräisin oleva telaluu. Täysin varma tunnistus…

Keltainen lasimassahelmi ja jyrsijän hammas

Pirkkalan Tursiannotkon yleisökaivaukselta 2017 löytynyt kuudes lasimassahelmi on litteähkö, tasaisen keltainen ja pienikokoinen. Helmi ajoittuu rautakauden loppupuolelle. Lasimassahelmiä on valmistettu eri tavoin, esimerkiksi kiertämällä venytettyä lasimassaa metallitangon ympärille tai leikkaamalla helmiä jäähtymättömästä lasivartaasta (Callmer 2003: 350). Tämä helmi on mahdollisesti valmistettu jälkimmäisellä menetelmällä. Yleisökaivauksen aikaisemmat helmilöydöt näet tästä linkistä. Päivän löytöihin kuuluu myös pienikokoinen jyrsijän hammas.…

Palanut luu

Suomen maaperä on yleisesti ottaen hapanta, mistä syystä palamaton luu maatuu täällä keskimäärin noin tuhannessa vuodessa (Taavitsainen 1997). Maatuminen voi kuitenkin olla hitaampaa tai nopeampaa maaperän paikallisista ominaisuuksista johtuen. Tursiannotkossa maaperän pH-arvo on hieman korkeampi kuin muualla, mikä lienee osaltaan vaikuttanut siihen, että palamattomat luut ja niistä tehdyt esineet ovat säilyneet paikalla hyvin (Raninen 2013:…

Työstettyä sarvea

Tursiannotkon yleisökaivaus 2017 jatkuu vielä, mutta kaivauslöytöjen puhdistaminen on jo aloitettu. Puhdistettavien löytöjen joukosta on paljastunut muun muassa kappale eläimen sarvea, jossa näkyy työstön jälkiä. Sarvi ei ole ontto, joten se ei ole ainakaan kuulunut naudalle, lampaalle tai vuohelle. Hirvieläimillä (hirvellä, porolla ja kauriilla) on umpiluiset sarvet, ja sekä koon että ulkonäön perusteella sarven kappale voisikin…

Riipuksena tai amulettina käytetyt karhunhampaat

Pirkkalan Tursiannotkossa luut ja luuesineet ovat säilyneet poikkeuksellisen hyvin. Paikalta on aikaisemmissa tutkimuksissa löydetty riipuksina tai amuletteina käytettyjä eläinten hampaita, joiden joukko kasvoi tänään kahdella läheltä toisiaan löytyneellä karhunhampaalla. Kumpaankiin hampaaseen on tehty reikä. Tämä osoittaa, että hampaita on kannettu joko riipuksina tai amuletteina. Karhu on ollut merkittävä eläin suomalaisissa uskomuksissa, ja eläimen kaikilla osilla…

Luu- ja pronssineulan katkelmia

Pirkkalan Tursiannotkon kaivauksilta on löytynyt runsaasti erilaisia tekstiilikäsitöihin viittaavia löytöjä, kuten esimerkiksi kinnasneulojen katkelmia ja kangaspuiden painon kappaleita. Myös tänään maasta nostettiin luuesineen kappale, joka mahdollisesti on neulan (teelmän) kärkikatkelma. Päivän löytöihin kuuluvat myös ohuen, kuparisekoitteisesta metallilangasta valmistetun neulan katkelmat. Luinen kärkikatkelma ei välttämättä ole peräisin valmiista neulasta, sillä kappaleessa erottuu selvästi työstön jälkiä ja…