Luu- ja pronssineulan katkelmia

Pirkkalan Tursiannotkon kaivauksilta on löytynyt runsaasti erilaisia tekstiilikäsitöihin viittaavia löytöjä, kuten esimerkiksi kinnasneulojen katkelmia ja kangaspuiden painon kappaleita. Myös tänään maasta nostettiin luuesineen kappale, joka mahdollisesti on neulan (teelmän) kärkikatkelma. Päivän löytöihin kuuluvat myös ohuen, kuparisekoitteisesta metallilangasta valmistetun neulan katkelmat. Luinen kärkikatkelma ei välttämättä ole peräisin valmiista neulasta, sillä kappaleessa erottuu selvästi työstön jälkiä ja…

Luuesineen teelmä ja yksinkertainen sormus

Tursiannotkon yleisökaivaus on jatkunut kaksi viikkoa. Päivän löytöihin kuuluu rikkoutunut luuesineen teelmä ja pronssirengas, joka saattaa olla yksinkertainen sormus. Luuesineen katkelma on toiseen päähän levenevä ja leveämmästä päästä selvästi tylpäksi työstetty. Esine ei ole ollut rikkoutuessaan valmis, sillä siinä näkyy työstön jälkiä, mutta ei kuitenkaan lopullista hiontaa. Kyseessä on mahdollisesti tekeillä ollut tylppäpäinen nuolenkärki eli vasama (tai…

Sorkkaluu ja rautaketjun lenkki

Kaivauspäivän luulöytöihin kuuluu naudan sorkkaluu. Se on naudan raajan ulommainen osa ja niitä on kussakin jalassa kaksi. Sorkkaluun ympärillä on kudoksia ja sarveisaineesta muodostunut sorkka. Sorkan tehtävänä on tukea ja kantaa eläimen painoa. Sarveisosa kasvaa koko ajan, mutta eri vauhtia riippuen vuodenajasta. Epätasaisessa ja kovassa ympäristössä sorkka kuluu luonnostaan, mutta pehmeillä niityllä karjaa pidettäessä sorkkia on lyhennettävä käsin.…

Kolikko ja kalan nikamia

Tursiannotkon yleisökaivauksen löytöihin on päivittäin kuulunut kalan nikamia. Osa on peräisin isokokoisista kaloista. Paikalta on aikaisemmissakin tutkimuksissa löydetty runsaasti kalojen luita, joista on luuanalyyseissä tunnistettu hauki, ahven, kuha ja särkikaloja (Bläuer 2017: 94; 100). Kalastus muodosti rautakaudella tärkeän osan elinkeinoista, ja vielä 1500-luvulla kalastuksella oli taloudellista merkitystä. Pirkkala kuului tuolloin Ylä-Satakuntaan, jossa merkittävä osa veroista…

Melonihelmi, savihelmi ja luuneulan kärkikatkelma

Jo kolmantena kaivauspäivänä peräkkäin Tursiannotkon löytöihin lukeutuu helmiä. Tämän päivän helmilöytöjä edustavat niin sanottu melonihelmi ja savihelmen puolikas. Vaikka lasihelmet on valmistettu lasimassasta ja savihelmi savesta, ei melonihelmeä ole tehty hedelmästä. Kyseessä on viikinkinkiaikainen lasimassahelmi, joka on saanut nimensä melonia hieman muistuttavasta ulkomuodosta. Savihelmi on puolestaan muodoltaan kiekkomainen, molemmilta sivuilta tasoitettu ja kokonaan poltettu. Siinä…

Lasihelmen ja luuneulan kappaleet

Tursiannotkon kesän 2017 yleisökaivausten ensimmäinen luuesine on tekstiilikäsitöistä kertova neulan katkelma. Kyseessä on todennäköisesti kinnasneula, joita on aikaisemminkin löytynyt Tursiannotkosta ja lisäksi myös muutamilta muilta rautakautisilta ja keskiaikaisilta kohteilta Suomessa (Vajanto 2016: 11). Kinnasneulalla toteutettavaa työmenetelmää nimitetään neulakinnastekniikaksi. Kyseessä on vanha käsityömuoto, jolla on rautakaudella ja keskiajalla tehty villalapasia, kintaita ja sukkia, ja Suomessa vielä 1900-luvulla muun…

Sian torahammas

Sioilla, aivan kuten muillakin nisäkkäillä, on kahdet hampaat: maitohampaat ja pysyvät hampaat. Sialla pysyvät alakulmahampaat puhkeavat 7-13 kuukauden iässä, ja ne jatkavat kasvuaan koko eläimen eliniän ajan (Hillson 2005: 234). Karjuilla, etenkin vanhoilla yksilöillä, alakulmahapaat voivat kasvaa massiivisiksi tora- tai syöksyhampaiksi. Tursiannotkosta löydetty kuvan hammas ei ole aivan kokonainen, mutta siltkin yli 8 cm:n pituinen,…