Kuparilevy: kattilan korjausmateriaalia?

Kuparilevyn kappale on saattanut olla kattilan paikkaamiseen tarkoitettua materiaalia. Viikinkiajalla kattiloita valmistettiin niin raudasta, pronssista kuin kuparista. Tursiannotkosta on aikaisemmissa tutkimuksissa löytynyt yksi kuparikattila sekä runsaasti kuparipellin paloja, joilla kattiloita on voitu korjata (Raninen 2016: 13). Paikattuja pronssikattiloita on löydetty rautakauden ja keskiajan vaihteen haudoista Karjalasta. Joskus hautoihin laitettujen kattiloiden yhteydestä on löytynyt kalanluita, mistä syystä kattiloita…

Kivisavikeramiikka

Tursiannotkon koululaiskaivauksen ensimmäinen kokonainen viikko on käynnistynyt. Koululaiskaivauksen aikana Pirkkalan koulujen viidesluokkalaiset pääsevät viettämään päivän arkeologina. Koululaiset kaivavat sekoittunutta kerrosta, josta saattaa löytyä yhtä hyvin rautakaudelle, keskiajalle tai uudelle ajalle ajoittuvia löytöjä. Tänään päivän löydöksi kohosi kivisavikeramiikan kappale. Kivisavikeraamista astiaa ei nimestään huolimatta ole valmistettu kivestä, vaan kyseessä on savesta valmistettu astia. Kivisavikeramiikka on valmistettu korkeaa…

Kastemato voi vaikuttaa arkeologisiin löytöihin

Arkeologisilla kaivauksilla tulee usein vastaan kastematoja. Madot ovat tärkeitä, sillä ne huolehtivat siitä, että maaperässä on tasaisesti ravinteita ja mineraaleja (Silverstein & Silverstein 1972: 29)  Maaperän laadulla on vain vähän vaikutusta kastematojen esiintymiseen, vaikka useimmat kastemadot viihtyvätkin happamuudeltaan melko neutraalissa ympäristössä (Edwards & Bohlen 1996: 142). Yksi kastemato koostuu jopa 150:stä jaokkeesta. Vaikka kaivauslastan katkaiseman kastemadon…

Kulkunen

Kuvassa on Pirkkalan Tursiannotkosta löytynyt, pronssista valmistettu kulkunen. Viikinkiajan Skandinaviassa kulkuset on lähinnä mielletty hevosvaljaiden koristeiksi ja lasten leluiksi (Rainio 2010: 133). Suomalaisissa löydöissä kulkuset vaikuttavat kuuluneen kaikenikäisille sekä molemmille sukupuolille, joskin Itä-Suomessa kulkuset ovat saattaneet olla selvästi sukupuolittuneita ja kuulua lähinnä naisille (Rainio 2010: 157). Muualla Suomen alueella kulkusia on rautakaudella kiinnitetty muun muassa naisten päähineisiin ja…

Ehjä, violetti lasihelmi

Pirkkalan Tursiannotkon päivän löytö on suurehko, ehjä lasihelmi. Eri materiaaleista valmistettuja helmiä on löytynyt kesän 2017 yleisökaivaukselta jo yhteensä yhdeksän kappaletta. Helmi on väriltään syvän violetti tai purppura. Viikinkiaikaisissa lasihelmissä väri on melko harvinainen (Delvaux 2016), mutta väriä esiintyi aikakaudella myös vaatetuksessa. Jäkälän avulla violetiksi värjättyjä tekstiilejä on löytynyt muun muassa Iso-Britanniasta, Skandinaviasta, Saksasta sekä viikinkiajan Dublinista…

Pyöreän kupurasoljen kappale

Syntymäpäiväänsä Pirkkalan Tursiannotkon yleisökaivauksella viettänyt Kaisa onnistui löytämään yhden koko kaivauksen näyttävimmistä esineistä: kupurasoljen kappaleen. Pronssista valmistettu solki on joko rikottu tai mennyt rikki. Kaivauksella käväisseen metalliartesaani Joona Peltoniemen mukaan soljen kappale muistuttaa huomattavan paljon valamisen yhteydessä rikkoutuneita korujen kappaleita. Kenties löytö edustaakin epäonnistunutta valutyötä. Soljen kappaleessa näkyy kolme nystyrää tai tappia. Tappikoristelua on pidetty Suomen alueelle…

Sulanut lasimassahelmi

Pirkkalan Tursiannotkon kaivaukselta löytyi tänään sulanut lasimassahelmi, jossa näyttäisi olevan kiinni palanutta luuta. Helmi on selvästi rautakauden loppupuolelle ajoittuvaa tyyppiä: pohjaväritys on tummansininen ja siinä näkyy aaltoileva, valkoinen viiva. Helmessä on myös keltainen osa, joka tarkoittaa sitä, että helmen kyljessä on ollut ”silmä” (katso kaivauksen ensimmäinen helmilöytö) tai että samaan sulaneeseen kappaleeseen on kiinnittynyt toinenkin…