Hirven sarvi

Kesän 2017 tutkimuksissa Pirkkalan Tursiannotkosta on aikaisemmin löytynyt kotieläinten sarvia ja niiden lisäksi myös riistaeläimille kuuluneita sarvia, joissa näkyy työstön jälkiä. Viimeisin sarvilöytö kuuluu selvästi hirvelle. Kyseessä on suurikokoisen sarven tyviosa, jossa näkyy useita leikkausjälkiä. Hirvensarvea on siis käytetty raaka-ainemateriaalina. Hirvi on kautta historian kuulunut merkittävimpiin riistaeläimiin (Ukkonen & Mannermaa 2017: 163), vaikka keskiajalta lähtien…

Keltainen lasimassahelmi ja jyrsijän hammas

Pirkkalan Tursiannotkon yleisökaivaukselta 2017 löytynyt kuudes lasimassahelmi on litteähkö, tasaisen keltainen ja pienikokoinen. Helmi ajoittuu rautakauden loppupuolelle. Lasimassahelmiä on valmistettu eri tavoin, esimerkiksi kiertämällä venytettyä lasimassaa metallitangon ympärille tai leikkaamalla helmiä jäähtymättömästä lasivartaasta (Callmer 2003: 350). Tämä helmi on mahdollisesti valmistettu jälkimmäisellä menetelmällä. Yleisökaivauksen aikaisemmat helmilöydöt näet tästä linkistä. Päivän löytöihin kuuluu myös pienikokoinen jyrsijän hammas.…

Palanut luu

Suomen maaperä on yleisesti ottaen hapanta, mistä syystä palamaton luu maatuu täällä keskimäärin noin tuhannessa vuodessa (Taavitsainen 1997). Maatuminen voi kuitenkin olla hitaampaa tai nopeampaa maaperän paikallisista ominaisuuksista johtuen. Tursiannotkossa maaperän pH-arvo on hieman korkeampi kuin muualla, mikä lienee osaltaan vaikuttanut siihen, että palamattomat luut ja niistä tehdyt esineet ovat säilyneet paikalla hyvin (Raninen 2013:…

Työstettyä sarvea

Tursiannotkon yleisökaivaus 2017 jatkuu vielä, mutta kaivauslöytöjen puhdistaminen on jo aloitettu. Puhdistettavien löytöjen joukosta on paljastunut muun muassa kappale eläimen sarvea, jossa näkyy työstön jälkiä. Sarvi ei ole ontto, joten se ei ole ainakaan kuulunut naudalle, lampaalle tai vuohelle. Hirvieläimillä (hirvellä, porolla ja kauriilla) on umpiluiset sarvet, ja sekä koon että ulkonäön perusteella sarven kappale voisikin…

Riipuksena tai amulettina käytetyt karhunhampaat

Pirkkalan Tursiannotkossa luut ja luuesineet ovat säilyneet poikkeuksellisen hyvin. Paikalta on aikaisemmissa tutkimuksissa löydetty riipuksina tai amuletteina käytettyjä eläinten hampaita, joiden joukko kasvoi tänään kahdella läheltä toisiaan löytyneellä karhunhampaalla. Kumpaankiin hampaaseen on tehty reikä. Tämä osoittaa, että hampaita on kannettu joko riipuksina tai amuletteina. Karhu on ollut merkittävä eläin suomalaisissa uskomuksissa, ja eläimen kaikilla osilla…

Sorkkaluu ja rautaketjun lenkki

Kaivauspäivän luulöytöihin kuuluu naudan sorkkaluu. Se on naudan raajan ulommainen osa ja niitä on kussakin jalassa kaksi. Sorkkaluun ympärillä on kudoksia ja sarveisaineesta muodostunut sorkka. Sorkan tehtävänä on tukea ja kantaa eläimen painoa. Sarveisosa kasvaa koko ajan, mutta eri vauhtia riippuen vuodenajasta. Epätasaisessa ja kovassa ympäristössä sorkka kuluu luonnostaan, mutta pehmeillä niityllä karjaa pidettäessä sorkkia on lyhennettävä käsin.…

Kolikko ja kalan nikamia

Tursiannotkon yleisökaivauksen löytöihin on päivittäin kuulunut kalan nikamia. Osa on peräisin isokokoisista kaloista. Paikalta on aikaisemmissakin tutkimuksissa löydetty runsaasti kalojen luita, joista on luuanalyyseissä tunnistettu hauki, ahven, kuha ja särkikaloja (Bläuer 2017: 94; 100). Kalastus muodosti rautakaudella tärkeän osan elinkeinoista, ja vielä 1500-luvulla kalastuksella oli taloudellista merkitystä. Pirkkala kuului tuolloin Ylä-Satakuntaan, jossa merkittävä osa veroista…

Lasihelmen ja luuneulan kappaleet

Tursiannotkon kesän 2017 yleisökaivausten ensimmäinen luuesine on tekstiilikäsitöistä kertova neulan katkelma. Kyseessä on todennäköisesti kinnasneula, joita on aikaisemminkin löytynyt Tursiannotkosta ja lisäksi myös muutamilta muilta rautakautisilta ja keskiaikaisilta kohteilta Suomessa (Vajanto 2016: 11). Kinnasneulalla toteutettavaa työmenetelmää nimitetään neulakinnastekniikaksi. Kyseessä on vanha käsityömuoto, jolla on rautakaudella ja keskiajalla tehty villalapasia, kintaita ja sukkia, ja Suomessa vielä 1900-luvulla muun…

Sian torahammas

Sioilla, aivan kuten muillakin nisäkkäillä, on kahdet hampaat: maitohampaat ja pysyvät hampaat. Sialla pysyvät alakulmahampaat puhkeavat 7-13 kuukauden iässä, ja ne jatkavat kasvuaan koko eläimen eliniän ajan (Hillson 2005: 234). Karjuilla, etenkin vanhoilla yksilöillä, alakulmahapaat voivat kasvaa massiivisiksi tora- tai syöksyhampaiksi. Tursiannotkosta löydetty kuvan hammas ei ole aivan kokonainen, mutta siltkin yli 8 cm:n pituinen,…

Kesän 2017 yleisökaivaus Pirkkalan Tursiannotkossa käynnistyi

Kesän 2017 yleisökaivaus Pirkkalan Tursiannotkossa käynnistyi sateisessa säässä. Ensimmäisen päivän löydöt koostuivat suurelta osin erilaisista eläinten luista ja palaneen saven kappaleista. Kaivettava kerros on vielä sekoittunutta, joten löydöt ovat eri-ikäisiä. Esimerkiksi osa pintakerroksesta löytyneestä palaneesta savesta on nuorempaa tiiltä, mutta joukossa on myös rautakautisen savitiivisteen paloja. Savea on käytetty rautakaudella muun muassa rakennusten tiivistämiseen hirsien…