Tursiannotkosta on kesän 2017 tutkimuksissa löytynyt rautakautisten kangaspuiden painoiksi tulkittujen savikiekkojen lisäksi myös toisenlaisen savikiekon kappale: gramofonilevyn pala. Sarjatuotantoon jo alusta lähtien suunnitellut gramofonit levyineen mahdollistivat musiikkiteollisuuden kehittymisen ja myös laadukkaan musiikin kuuntelun kotiolosuhteissa ympäri maailmaa (Henrikson 2015; Gronow 2014). Vielä 1900-luvun alussa gramofoneja kuunneltiin lähinnä huviloilla, ravintoloissa ja toisinaan myös kyläkeinuilla (Vehmas 1980). Ensimmäisen maailmansodan jälkeen levyjä alkoi kuitenkin ilmestyä runsaasti, vaikka varsinainen myyntipiikki koettiinkin vasta 1950-luvulla (Henrikson 2015).

Gramofoneja käytettiin 1880-luvulta 1970-luvulle saakka, mutta oheinen levyn kappale on nuorempaa kaksipuolista levymallia, jota valmistettiin vasta 1900-luvun alkupuolelta lähtien. Voisikohan tällä levyllä olla sodanjälkeisen populaarimusiikin tähteä Toivo Kärkeä, joka syntyi vuonna 1915 aivan lähistöllä: Pyhäjäven toisella puolella Nokialla, joka silloin oli vielä Pirkkalaa (Niiniluoto 2000)?

Gramofonilevyn (niin sanotun savikiekon) kappale.

Palan kääntöpuoli.

Kuvat ja teksti: Ulla Moilanen/Pirkanmaan maakuntamuseo

Lähteet:

Gronow, Pekka 2014. 78 kierrosta minuutissa: Äänilevyn historia 1877–1960. Klaava Media.

Henrikson, Kenneth E. III (ed.) 2015. The Encyclopedia of the Industrial Revolution in World History. Rowman & Littlefield.

Niiniluoto, Maarit 2000: Kärki, Toivo (1915-1992). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Vehmas, Jukka 1980. Fonografi ja gramofoni kansan viihdyttäjänä. Kotiseutu 1980: 169-174.