Ehjä, violetti lasihelmi

Pirkkalan Tursiannotkon päivän löytö on suurehko, ehjä lasihelmi. Eri materiaaleista valmistettuja helmiä on löytynyt kesän 2017 yleisökaivaukselta jo yhteensä yhdeksän kappaletta. Helmi on väriltään syvän violetti tai purppura. Viikinkiaikaisissa lasihelmissä väri on melko harvinainen (Delvaux 2016), mutta väriä esiintyi aikakaudella myös vaatetuksessa. Jäkälän avulla violetiksi värjättyjä tekstiilejä on löytynyt muun muassa Iso-Britanniasta, Skandinaviasta, Saksasta sekä viikinkiajan Dublinista…

Pyöreän kupurasoljen kappale

Syntymäpäiväänsä Pirkkalan Tursiannotkon yleisökaivauksella viettänyt Kaisa onnistui löytämään yhden koko kaivauksen näyttävimmistä esineistä: kupurasoljen kappaleen. Pronssista valmistettu solki on joko rikottu tai mennyt rikki. Kaivauksella käväisseen seppä Joona Peltoniemen mukaan soljen kappale muistuttaa huomattavan paljon valamisen yhteydessä rikkoutuneita korujen kappaleita. Kenties löytö edustaakin epäonnistunutta valutyötä. Soljen kappaleessa näkyy kolme nystyrää tai tappia. Tappikoristelua on pidetty Suomen alueelle…

Sulanut lasimassahelmi

Pirkkalan Tursiannotkon kaivaukselta löytyi tänään sulanut lasimassahelmi, jossa näyttäisi olevan kiinni palanutta luuta. Helmi on selvästi rautakauden loppupuolelle ajoittuvaa tyyppiä: pohjaväritys on tummansininen ja siinä näkyy aaltoileva, valkoinen viiva. Helmessä on myös keltainen osa, joka tarkoittaa sitä, että helmen kyljessä on ollut ”silmä” (katso kaivauksen ensimmäinen helmilöytö) tai että samaan sulaneeseen kappaleeseen on kiinnittynyt toinenkin…

Musta helmi ja nappi

Viikinkiajalla helmien valmistuksessa on käytetty erilaisia materiaaleja, esimerkiksi lasimassaa, savea, luuta, pronssia, meripihkaa ja erilaisia korukiviä kuten karneolia. Täysin mustat, lasimaiset helmet voivat olla gagaattia (kivettynyttä hiiltä). Viikinkiajalle ajoittuvia gagaattihelmiä on löydetty Skandinaviasta, jossa niiden alkuperänä on pidetty Brittein saaria (Resi 2005: 86). Norjan viikinkiaikaisissa haudoissa suurehkot, mustat gagaattihelmet esiintyvät yksittäisinä, minkä vuoksi niitä on arveltu…

Keltainen lasimassahelmi ja jyrsijän hammas

Pirkkalan Tursiannotkon yleisökaivaukselta 2017 löytynyt kuudes lasimassahelmi on litteähkö, tasaisen keltainen ja pienikokoinen. Helmi ajoittuu rautakauden loppupuolelle. Lasimassahelmiä on valmistettu eri tavoin, esimerkiksi kiertämällä venytettyä lasimassaa metallitangon ympärille tai leikkaamalla helmiä jäähtymättömästä lasivartaasta (Callmer 2003: 350). Tämä helmi on mahdollisesti valmistettu jälkimmäisellä menetelmällä. Yleisökaivauksen aikaisemmat helmilöydöt näet tästä linkistä. Päivän löytöihin kuuluu myös pienikokoinen jyrsijän hammas.…

Palanut luu

Suomen maaperä on yleisesti ottaen hapanta, mistä syystä palamaton luu maatuu täällä keskimäärin noin tuhannessa vuodessa (Taavitsainen 1997). Maatuminen voi kuitenkin olla hitaampaa tai nopeampaa maaperän paikallisista ominaisuuksista johtuen. Tursiannotkossa maaperän pH-arvo on hieman korkeampi kuin muualla, mikä lienee osaltaan vaikuttanut siihen, että palamattomat luut ja niistä tehdyt esineet ovat säilyneet paikalla hyvin (Raninen 2013:…

Gramofonilevyn kappale

Tursiannotkosta on kesän 2017 tutkimuksissa löytynyt rautakautisten kangaspuiden painoiksi tulkittujen savikiekkojen lisäksi myös toisenlaisen savikiekon kappale: gramofonilevyn pala. Sarjatuotantoon jo alusta lähtien suunnitellut gramofonit levyineen mahdollistivat musiikkiteollisuuden kehittymisen ja myös laadukkaan musiikin kuuntelun kotiolosuhteissa ympäri maailmaa (Henrikson 2015; Gronow 2014). Vielä 1900-luvun alussa gramofoneja kuunneltiin lähinnä huviloilla, ravintoloissa ja toisinaan myös kyläkeinuilla (Vehmas 1980). Ensimmäisen maailmansodan jälkeen…