Kolikko ja kalan nikamia

Tursiannotkon yleisökaivauksen löytöihin on päivittäin kuulunut kalan nikamia. Osa on peräisin isokokoisista kaloista. Paikalta on aikaisemmissakin tutkimuksissa löydetty runsaasti kalojen luita, joista on luuanalyyseissä tunnistettu hauki, ahven, kuha ja särkikaloja (Bläuer 2017: 94; 100). Kalastus muodosti rautakaudella tärkeän osan elinkeinoista, ja vielä 1500-luvulla kalastuksella oli taloudellista merkitystä. Pirkkala kuului tuolloin Ylä-Satakuntaan, jossa merkittävä osa veroista…

Melonihelmi, savihelmi ja luuneulan kärkikatkelma

Jo kolmantena kaivauspäivänä peräkkäin Tursiannotkon löytöihin lukeutuu helmiä. Tämän päivän helmilöytöjä edustavat niin sanottu melonihelmi ja savihelmen puolikas. Vaikka lasihelmet on valmistettu lasimassasta ja savihelmi savesta, ei melonihelmeä ole tehty hedelmästä. Kyseessä on viikinkinkiaikainen lasimassahelmi, joka on saanut nimensä melonia hieman muistuttavasta ulkomuodosta. Savihelmi on puolestaan muodoltaan kiekkomainen, molemmilta sivuilta tasoitettu ja kokonaan poltettu. Siinä…

Lasihelmi ja pronssispiraalia

Tursiannotkon yleisökaivauksella on päästy kaivamaan toista kerrosta, joka on vielä osittain sekoittunutta. Rautakautisen materiaalin määrä kuitenkin kasvaa koko ajan. Tämän päivän löydöissä sitä edustavat muun muassa lasimassahelmi ja pronssispiraalin kappale. Tänään löytynyt lasimassahelmi on kooltaan hyvin pieni. Helmi on pohjaväritykseltään vaaleankeltainen ja siinä on kolme tummemman keltaista kohopistettä. Samantapainen helmi on löytynyt Ruotsista Birkan haudasta numero…

Lasihelmen ja luuneulan kappaleet

Tursiannotkon kesän 2017 yleisökaivausten ensimmäinen luuesine on tekstiilikäsitöistä kertova neulan katkelma. Kyseessä on todennäköisesti kinnasneula, joita on aikaisemminkin löytynyt Tursiannotkosta ja lisäksi myös muutamilta muilta rautakautisilta ja keskiaikaisilta kohteilta Suomessa (Vajanto 2016: 11). Kinnasneulalla toteutettavaa työmenetelmää nimitetään neulakinnastekniikaksi. Kyseessä on vanha käsityömuoto, jolla on rautakaudella ja keskiajalla tehty villalapasia, kintaita ja sukkia, ja Suomessa vielä 1900-luvulla muun…

Sian torahammas

Sioilla, aivan kuten muillakin nisäkkäillä, on kahdet hampaat: maitohampaat ja pysyvät hampaat. Sialla pysyvät alakulmahampaat puhkeavat 7-13 kuukauden iässä, ja ne jatkavat kasvuaan koko eläimen eliniän ajan (Hillson 2005: 234). Karjuilla, etenkin vanhoilla yksilöillä, alakulmahapaat voivat kasvaa massiivisiksi tora- tai syöksyhampaiksi. Tursiannotkosta löydetty kuvan hammas ei ole aivan kokonainen, mutta siltkin yli 8 cm:n pituinen,…

Rautakautinen/keskiaikainen avain ja vuolurauta

Tursiannotkon yleisökaivauksen neljäs kaivauspäivä oli poikkeuksellisesti lauantai, sillä samaan aikaan järjestettiin Pirkkalan muinaismarkkinat. Päivän aikana saatiin esiin kaivauksen ensimmäiset rautaesinelöydöt: avain ja vuolurauta. Avain on tyypiltään putkilukon avain. Samanlaisia tunnetaan eri puolilta Pohjois-Eurooppaa viikinkiajalta keskiajalle. Jo varhaisissa Ruotsin keskiaikaisissa laeissa varkaus oli vakava rikos, ja lukoilla onkin pyritty suojaamaan arvokasta omaisuutta. Avainten haltijalla oli pääsy suojattuun…

Päivän löydöt: piikivi ja fajanssi

Piikivi on tavallisesti harmahtavaa tai punertavaa, lohkopinnaltaan sileää ja tasaista, mutta reunoista terävää. Ohuet kappaleet ovat myös hieman läpikuultavia. Piitä ei esiinny Suomen luonnossa, joten se on aina tuontitavaraa. Jo kivikaudella pii oli tärkeä kauppatavara, sillä siitä on voitu valmistaa helposti mm. nuolenkärkiä. Myöhemmin piitä on käytetty tuluksissa ja piilukkoaseissa, sillä karkaistu teräs synnyttää piikiveen…