Musta helmi ja nappi

Viikinkiajalla helmien valmistuksessa on käytetty erilaisia materiaaleja, esimerkiksi lasimassaa, savea, luuta, pronssia, meripihkaa ja erilaisia korukiviä kuten karneolia. Täysin mustat, lasimaiset helmet voivat olla gagaattia (kivettynyttä hiiltä). Viikinkiajalle ajoittuvia gagaattihelmiä on löydetty Skandinaviasta, jossa niiden alkuperänä on pidetty Brittein saaria (Resi 2005: 86). Norjan viikinkiaikaisissa haudoissa suurehkot, mustat gagaattihelmet esiintyvät yksittäisinä, minkä vuoksi niitä on arveltu käytetyn amuletteina eikä koruina muiden helmien tapaan (Fuglesang 1989: 20). Myöhemmin keskiajalla gagaattihelmiä on käytetty rukousnauhoissa (Resi 2005: 94).

Gagaatista valmistetut mustat napit puolestaan saavuttivat suurta suosiota 1800-luvun loppupuoliskolla, kun Englannin kuningatar Viktoria alkoi pukeutua nappeja myöten mustaan miehensä, prinssi Albertin, kuoleman jälkeen (Hesse 2007: 36). Pian edullisemmat lasinapit kuitenkin korvasivat gagaattinapit laajemmassa käytössä sekä Euroopassa että Pohjois-Amerikassa (Mrozowski 2006: 131).

Mustaa lasia ja gagaattia on vaikea erottaa toisistaan ilman mikroskooppia, ja toisinaan gagaatin erottaminen muista samankaltaisista materiaaleista vaatii kemiallisen analyysin (Hickey 2014: 45). Gagaatti kuitenkin lohkeaa hieman eri tavalla kuin lasi, minkä lisäksi se voi olla mattapintaisempi lasiin verrattuna (Agnes 2017). Näistä kahdesta esineestä historiallinen nappi on ulkonäkönsä ja lohkeamisjälkien perusteella lasia. Todennäköisesti rautakaudelle ajoittuva helmi saattaisi puolestaan mahdollisesti olla gagaattia.

Mustan helmen kappale.

Mustat lasinapit olivat muotia 1800-luvun lopussa. Niitä valmistettiin gagaattinappien halvempina jäljitelminä, ja niiden esikuvana oli Kuningatar Viktorian surupuku.

Teksti ja kuvat: Ulla Moilanen/Pirkanmaan maakuntamuseo

Lähteet:

Agnes 2017: Black glass or jet? Agnes Vintage Buttons 19.4.2017

Fuglesang, Signe Horn 1989. Viking and medieval amulets in Scandinavia. Fornvännen 84 (1989) 15-27.

Hesse, Rayner W. Jr. 2007. Jewelrymaking Through History: An Encyclopedia. Greenwood Press.

Hickey, Megan Kathleen 2014: Perler fra vikingtiden (Beads of the Viking-Age). A study of the social and economic patterns in the appearance of beads from Viking-Age sites in Britain. Master of Arts, University of York

Mrozowski, Stephen, A. 2006: The Archaeology of Class in Urban America. Cambridge University Press.

Resi, H. G. 2005: Archaeological finds of jet from Norway. Signs of continuous contact westward in the Viking and medieval periods? Collegium Medievale 18: 86-105.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s