Arkeologisilla kaivauksilla piirrettäviin kaivauskarttoihin merkitään muun muassa maaperän värieroja, rakenteita ja muita paikalla tehtäviä havaintoja, jotka kertovat paikalla tapahtuneesta toiminnasta. Kaivauskarttoja voidaan tehdä myös digitaalisesti takymetrin avulla, mutta perinteisesti kartat piirretään käsin millimetripaperille jossakin tietyssä mittakaavassa. Jälkityövaiheessa kartat digitoidaan, ja piirroksiin yhdistetään takymetrimittauksia muun muassa havaintojen täsmällisestä sijainnista. Karttojen piirtämisen lisäksi kaivausten dokumentointimenetelmänä käytetään myös valokuvausta. Jälkitöissä valokuvat luetteloidaan ja Pirkanmaan maakuntamuseon kaivauskuvat viedään Tampereen museoiden Siiri-tietokantaan.
Tursiannotkon loppukesän 2017 kaivauksilla perinteisen kaksiulotteisen kaivauskartan piirtämisen lisäksi kaivauksen dokumentointimenetelmänä käytettiin myös fotogrammetriaa. Sen avulla kaivaustasoista ja rakenteiden pinnoista saadaan esille niiden todelliset, kolmiulotteiset muodot. Fotogrammetrinen dokumentaatio tehdään valokuvaamalla ja myös siihen yhdistetään mittausdataa. Näidenkin aineistojen käsittely tapahtuu tietokoneella omalla ohjelmistollaan.
Kaikkien digitoitujen aineistojen avulla kaivauksella tehtyjä havaintoja voidaan käsitellä suhteessa toisiinsa, mikä helpottaa tulkintojen tekemistä kohteesta.
Kim Krappala työskentelee takymetristä siirretyn mittausdatan parissa.
Jälkitöissä puhtaaksi piirretty kaivauskartta kivi- ja puurakenteista.
Samoja rakenteita fotogrammetrian avulla luodussa kuvassa.
