Maatutka paljasti lisää maanalaisia rakenteita

Viime syksyllä Pirkkalankylän-Tursiannotkon muinaisjäännösalueella, Kaipilan tilan vanhan pihapiirin pohjoislaidalla ja pohjoispuolella tehtiin Pirkanmaan maakuntamuseon tilauksesta arkeologinen maatutkaus. Tutkimuksen suoritti arkeologi Tarja Knuutinen Muuritutkimus Oy:stä, apunaan maakuntamuseon arkeologi Vadim Adel. Tutkimusraportti on nyt valmistunut. Maatutkauksen perusteella Anian Rantatien itäpuolella, heti vanhan ulkorakennuksen vieressä sijaitsee todennäköinen rakennuksen perustus. Havaitun ilmiön vieressä, tienreunan alla on v. 2013 tehdyssä…

UUSIA AJOITUKSIA JA LÖYTÖJÄ

Pirkanmaan maakuntamuseon kaivauksissa vuosina 2012-2013 tutkituista puurakenteista saatiin viime vuonna uusia ajoitustuloksia. Vanhin puunäyte ajoitettiin radiohiilimenetelmällä 600-700-luvuille, toinen 700-900-luvuille ja kolmas 900-1100-luvuille. Ajoituksista saatiin lisätodisteita siitä, että Tursiannotkossa on todennäköisesti ollut toimintaa/asutusta jo merovingiajalla. Vanhin ajoitusnäyte (662 – 774 cal AD) oli otettu läheltä aiemmin 1200- ja 1300-luvulle ajoitettuja näytteitä, mutta eri puujäännöksestä. Kaivauksia johtaneen…

Uusia tutkimustuloksia Tursiannotkosta

Pirkkalankylän Tursiannotkon kesän 2017 yleisökaivausten jälkityöt ja raportti valmistuivat talven mittaan. Tekeillä ovat parhaillaan luuaineiston analyysi ja maanäytteiden makrofossiilianalyysi (lue näistä menetelmistä uudessa Pirkan maan alta -numerossa!) Myös Helsingin yliopiston samana kesänä pitämien arkeologian opetuskaivausten jälkityöt ovat nyt valmistumassa. Opetuskaivauksilla tutkimuksia jatkettiin vuoden 2012 kaivausalueen vieressä; tarkoituksena oli jatkaa aiemmin löydetyn, ristiretkiaikaan (noin 1050-1200) ajoittuvan lautalattiallisen…

Pirkan maan alta -julkaisun teemanumero kertoo Tursiannotkon ja sen ympäristön tutkimuksista

Tuorein Tursiannotkon ja sen ympäristön tutkimuksista kertova julkaisu on Pirkan maan alta. Arkeologisia tutkimuksia -julkaisun teemanumero (nro 15 , Tampereen museoiden julkaisuja 151, 2017, toim. Vadim Adel ja Kreetta Lesell). Vuoden vaihteessa ilmestyneessä teemanumerossa on kuusi artikkelia: Sami Raninen Tashkentista Pirkkalaan. Tursiannotkon asuinpaikka osana Pirkanmaan ja Euroopan menneisyyttä Auli Bläuer Karjaa, riistaa ja turkiksia. Pirkkalan Tursiannotkon myöhäisrautakauden…

Konservointi estää arkeologisia esineitä tuhoutumasta

Monet arkeologiset löydöt ovat saaneet olla koskemattomina maassa tai vedessä pitkiä aikoja. Joutuessaan kosketuksiin ilman sisältämän hapen kanssa, tietynlaisten esineiden tuhoutuminen vauhdittuu. Savesta tai kivestä valmistetut esineet ovat Suomen maaperässä hyvin säilyviä. Esimerkiksi kivikirves ei välttämättä ole menettänyt vuosituhansien aikana mitään niistä ominaisuuksista, joita esineessä on ollut uutena. Toiset materiaalit vaativat kuitenkin nopeaa toimintaa heti maasta…

Mihin kaivauslöydöt ja näytteet päätyvät?

”Mitä näille löydöille tapahtuu?”, on yleisökaivauksilla usein kuultu kysymys. Joskus ollaan jopa siinä uskossa, että kaivauksilla työskentelevät arkeologit keräävät luut omiin kaappeihinsa tai myyvät tekemänsä löydöt museoille. Näin ei kuitenkaan ole. Löytöjen käsittelystä, kuten kaikista kaivaustutkimusten jälkitöistä, on säädetty tarkat ohjeet. Niitä jokaisen kenttätöitä tekevän arkeologin odotetaan noudattavan, ja usein yhteisiin sääntöihin sitoutuminen on ehtona…

Kaivauksen dokumentointiaineiston käsittely jälkitöissä

Arkeologisilla kaivauksilla piirrettäviin kaivauskarttoihin merkitään muun muassa maaperän värieroja, rakenteita ja muita paikalla tehtäviä havaintoja, jotka kertovat paikalla tapahtuneesta toiminnasta. Kaivauskarttoja voidaan tehdä myös digitaalisesti takymetrin avulla, mutta perinteisesti kartat piirretään käsin millimetripaperille jossakin tietyssä mittakaavassa. Jälkityövaiheessa kartat digitoidaan, ja piirroksiin yhdistetään takymetrimittauksia muun muassa havaintojen täsmällisestä sijainnista. Karttojen piirtämisen lisäksi kaivausten dokumentointimenetelmänä käytetään myös…