Rautakuona on peräisin raudanpelkistysuunista, johon se on muodostunut raudanvalmistuksen sivutuotteena. Kuonaa löytyy usein rautakauden ja historiallisen ajan asuinpaikoilta, joilla rautaa on valmistettu. Paikallinen raudanvalmistus oli yleistä vielä 1500-1600-luvulla, vaikka ruukkejakin perustettiin vastaamaan raudan kysyntään. Paikallinen valmistus oli suosittua, sillä se oli verovapaata. Talonpoikainen raudanvalmistus väheni 1700-luvulle tultaessa rautateollisuuden kehittymisen myötä, mutta Itä-Suomessa ja järvialueilla (joissa järvimalmia oli runsaasti saatavilla) valmistus jatkui vielä 1800-luvun loppupuolelle.
Raudanpelkistysuunin kuumuudessa syntynyt rautakuona on painavaa, ja siinä on erilaisia kuplia ja kuoppia. Joskus kuonan seassa on vielä rautaa, johon esimerkiksi metallinilmaisin voi reagoida.
Tursiannotkon yleisökaivauksen ensimmäisinä päivinä kaivettavana on vielä sekoittuneita kerroksia, joten keramiikkalöytöjen joukossa on niin rautakautisia astianpaloja kuin viime vuosisadoilta peräisin olevia punasavikeramiikan kappaleita. Rautakautinen yleis- tai käyttökeramiikka on usein koristeetonta. Jos koristelua on, se sijaitsee tavallisesti astian suuosassa. Käyttökeramiikan väri ja paksuus vaihtelevat. Pinta voi olla musta, harmaa, ruskea tai hieman punertava. Astioiden sekoitteena on usein käytetty hiekkaa.
Koristelematonta rautakautista keramiikkaa.
Rautakautista keramiikkaa.
Teksti ja kuvat: Ulla Moilanen/Pirkanmaan maakuntamuseo.
