Pirkkalan Tursiannotkon poikkeuksellisen hyvin säilynyt luuesineistö muodostaa merkittävän löytöaineiston. Vuoden 2017 tutkimuksissa paikalta on löydetty muun muassa luisten neulojen katkelmia, kaksi karhunhampaasta tehtyä riipusta tai amulettia sekä tarkoituksella rei’itetty luu, jota on käytetty mahdollisesti amulettina (kuvassa alla). Luututkimukseen erikoistuneen arkeologin Auli Bläuerin alustavan arvion mukaan kyseessä saattaa olla majavan raajasta peräisin oleva telaluu. Täysin varma tunnistus luusta saadaan kuitenkin vasta kaivauksen jälkeen, kun Auli pääsee tutkimaan luuta tarkemmin.
Majavan telaluista valmistetut amuletit tai riipukset ovat yleisiä Etelä-Viron viikinkiaikaisilla asuinpaikoilla ja linnoituksilla. Ne on toisinaan yhdistetty suomalais-ugrilaisten kansojen keskuudessa esiintyneeseen majavakulttiin, jossa amuletin kantajan on uskottu saavan esineestä eläimen ominaisuuksia tai elinvoimaa (Luik 2012:95; 2005: 114). Majavan telaluita, joilla on todennäköisesti uskottu olleen maagista merkitystä, on löydetty myös rikkaista polttohautauksista Venäjältä (Duczko 2004: 239). Koska majavaturkiksten kauppa muodosti rautakaudella vaurauden lähteen, ovat majavanluusta tehdyt riiipukset myös voineet symboloida taitavaa metsästäjää tai tämän sukulaista (Luik 2012: 95).
Teksti ja kuva: Ulla Moilanen/Pirkanmaan maakuntamuseo
Lähteet:
Duczko, Wladyslaw 2004: Viking Rus: Studies on the Presence of Scandinavians in Eastern Europe. Brill, Leiden.
Luik, Heidi 2005: Bone and Antler Artefacts among Estonian Archaeological Finds from the Viking Age until the Middle Ages. Dissertationes Archaeologiae Universitatis Tartuensis I.
Luik, Heidi 2012: Bone Artefacts from the Keava Hill Fort and Linnaaluste Setllement Sites. Journal of Estonian Archaeology, Vol. 1, Issue S1 (2012): 92-105.
