Lasihelmen ja luuneulan kappaleet

Tursiannotkon kesän 2017 yleisökaivausten ensimmäinen luuesine on tekstiilikäsitöistä kertova neulan katkelma. Kyseessä on todennäköisesti kinnasneula, joita on aikaisemminkin löytynyt Tursiannotkosta ja lisäksi myös muutamilta muilta rautakautisilta ja keskiaikaisilta kohteilta Suomessa (Vajanto 2016: 11).

Kinnasneulalla toteutettavaa työmenetelmää nimitetään neulakinnastekniikaksi. Kyseessä on vanha käsityömuoto, jolla on rautakaudella ja keskiajalla tehty villalapasia, kintaita ja sukkia, ja Suomessa vielä 1900-luvulla muun muassa myssyjä (Vajanto 2014: 22). Neulakinnastekniikalla valmistettu tekstiili on kestävä, eikä neulos purkaudu, vaikka siihen tulisikin reikä (Nordberg 2008: 30).

Pieni luuneulan katkelma. Neula on katkennut molemmista päistä.

Neulan, todennäköisesti kinnasneulan, katkelmallinen pää lähikuvassa.

Värikäs lasihelmen kappale ajoittuu viikinkiajan loppupuolelle. Koristelun kuvioinnin vuoksi helmityyppiä kutsutaan myös silmähelmeksi. Lasihelmiä ei ole valmistettu paikallisesti, vaan ne ovat olleet tuontitavaraa. Tämänkin helmen alkuperä on todennäköisesti Keski-Aasiassa. Koska lasihelmet kulkivat kauppatavarana pitkiä matkoja, niitä voi myös pitää vaurauden tunnusmerkkinä. Näyttäviä lasihelmiä on kannettu kaulanauhoissa, ja ne ovatkin olleet viikinkiajalla muodikkaita asusteita. (Callmer 1977; Ranta 1994)

Lasihelmi Tursiannotkosta.

Teksti ja kuvat: Ulla Moilanen/Pirkanmaan maakuntamuseo

Lähteet:

Callmer, Johan 1977: Trade Beads and Bead Trade in Scandinavia, ca. 800-1000 A. D. Bonn: Rudolf Habelt Verlag.

Nordberg, Marjut 2008: Käsityökohtaamisia muinaisuuden kanssa Neulalla neulominen eli kinnasneulatekniikka …muutakin kuin neulakinnas? Käsityötieteen pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto.

Ranta, Helena 1994: Suomen rautakautisista lasihelmistä, Teoksessa: Kentältä poimittua 2: Kirjoitelmia arkeologian alalta. Ranta, H., Moisanen, J. & Halinen, P. (toim.) s. 91-97.

Vajanto, Krista 2014: Nålbinding in Prehistoric Burials – Reinterpreting Finnish 11th–14th-century AD Textile Fragments. Janne Ikäheimo, Anna-Kaisa Salmi & Tiina Äikäs (eds.): Sounds Like Theory. XII Nordic Theoretical Archaeology Group Meeting in Oulu 25.–28.4.2012. Monographs of the Archaeological Society of Finland 2: 21–33.

Vajanto, Krista. 2016: Dyes and Dyeing Methods in Late Iron Age Finland. Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies University of Helsinki.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s