Kuparilevy: kattilan korjausmateriaalia?

Kuparilevyn kappale on saattanut olla kattilan paikkaamiseen tarkoitettua materiaalia. Viikinkiajalla kattiloita valmistettiin niin raudasta, pronssista kuin kuparista. Tursiannotkosta on aikaisemmissa tutkimuksissa löytynyt yksi kuparikattila sekä runsaasti kuparipellin paloja, joilla kattiloita on voitu korjata (Raninen 2016: 13). Paikattuja pronssikattiloita on löydetty rautakauden ja keskiajan vaihteen haudoista Karjalasta. Joskus hautoihin laitettujen kattiloiden yhteydestä on löytynyt kalanluita, mistä syystä kattiloita on oletettu käytetyn kalojen keittämiseen (Schwindt 1892: 65, 153; Lehikoinen 2011). Erilaisten keittoruokien lisäksi kattiloissa on voitu valmistaa myös esimerkiksi puuroa tai velliä.

Kuparikattilat ovat sopineet hyvin ruoanlaittoon, sillä kuparista valmistettu astia lämpenee ja jäähtyy nopeasti. Keskiajan Euroopassa myös rohtoja on toisinaan kehotettu keittämään tietynlaisessa  usein kuparisessa  kattilassa. Aiemmin suositusta on pidetty lähinnä taikauskoon perustuvana, mutta nykytiedon mukaan kupari voi aiheuttaa sopivien ainesosien kanssa kemiallisen reaktion, joka teoriassa voi tehostaa rohtojen vaikutusta (Van Arsdall 2014: 59).

Kuparikattiloiden merkityksestä kertoo se, että vielä 1600-luvulla niitä on annettu myötäjäislahjoina ja ne ovat myös kulkeneet perintönä (Nupponen 2010: 28, 30). Kattilan arvo selittää myös sen, miksi esineitä on pyritty korjaamaan pois heittämisen sijaan.

Teksti ja kuva: Ulla Moilanen/Pirkanmaan maakuntamuseo

Lähteet:

Lehikoinen, Maija 2011: Astioiden merkityksestä Karjalan ristiretkiaikaisissa ruumishaudoissa. Kalmistopiiri 6.3.2011.

Nupponen, Hanna-Mari 2010. Ruumiin pesijöitä ja kievarin pitäjiä. Naisleskien asema Käkisalmen läänissä 1600-luvun lopun käräjäpöytäkirjojen valossa. Suomen historia, Pro gradu- tutkielmaItä-Suomen yliopisto.

Raninen, Sami 2016: Pirkkalan Tursiannotkon kaivaukset 2012-2013. Pirkan maan alta 14614.

Schwindt, Theodor 1892: Tietoja Karjalan rautakaudesta Käkisalmen kihlakunnan alalta saatujen löytöjen mukaan. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja XIV

Van Arsdall, Anne 2014: Evaluating the Content of Medieval Herbals. In: Critical Approaches to the History of Western Herbal Medicine: From Classical Antiquity to the Early Modern Period: 4766. Francia, S. & Stobart, A. (eds.) Bloomsbury.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s