Täikampa

Tursiannotkossa järjestettiin heinäkuussa 2017 metallinilmaisinkartoitus, jossa Kanta-Hämeen menneisyyden etsijät yrittivät paikantaa rautakautisen kylän kalmistoa. Ulla Lähdesmäen johtamassa tutkimuksessa saatiin esiin muutamia mielenkiintoisia historiallisen ajan esineitä. Niiden joukkoon kuuluu ohuesta kuparilevystä valmistettu tiheäpiikkinen kampa, joka ulkomuotonsa perusteella ajoittuu 1800-1900-lukujen vaihteeseen. Museokeskus Vapriikin kulttuurihistoriallisissa (Amurin) kokoelmissa on samanlainen kampa.

Kaksipuolisia kampoja nimitetään tavallisesti täikammoiksi. Tiheäpiikkisellä puolella on voitu kammata hiuksista täitä ja saivareita, kun taas leveämmän välityksen piikit ovat toimineet takkujen selvittämisen ja hiusten siistimisen apuvälineenä. Vanhimmat täikammat tunnetaan muinaisesta Egyptistä noin 3500 vuoden takaa (Mumcuoglu 2008a: 164), vaikka päätäit ovatkin todennäköisesti kulkeneet ihmisen seuralaisena koko nykyihmisen historian ajan (Mumcuoglu 2008b). Luusta valmistettuja täikampoja ja niiden osia on löydetty Suomesta rautakautisilta asuinpaikoilta ja kalmistoista.

Kampa yhdistetään helposti kauneudenhoitoon ja siistiytymiseen, vaikka esinettä ei voi pitää yksinomaan ulkonäön kohentamiseen liittyvänä välineenä. Sillä on ollut myös hygieniaan liittyvä merkitys, sillä tiheäpiikkiset kammat ovat auttaneet muun muassa hilseen poistamisessa hiuksista (Cruse 2007: 62). Täikampojen avulla myös täitartuntoja pyrittiin – ja jossain määrin pystyttiinkin – hoitamaan ja hillitsemään jo menneisyydessä (Moilanen 2014).

Täikampojen piikkien välissä saattaisi hyvällä tuurilla olla vielä loisten osia. Niistä voisi luonnontieteellisten analyysien avulla saada merkittävää lisätietoa menneisyyden elinolosuhteista.

Teksti ja kuva: Ulla Moilanen/Pirkanmaan maakuntamuseo

Lähteet:

Cruse, Jen 2007: The Comb. Its History and Development. Robert Hale.

Moilanen, Ulla 2014: Muinainen kutina – Muumioiden täit ja satiaiset. Kalmistopiiri 26.2.2014.

Mumcuoglu, Kosta Y. 2008a: The louse comb: past and present.  American Entomologist vol. 54, nr 3: 164–166.

Mumcuoglu, K.Y. 2008b. Human lice: Pediculus and Pthirus. In: Paleomicrobiology: Past Human Infections: 215–222. Raoult, D. & Drancourt, M. (eds.) Springer-Verlag Berlin, Heidelberg

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s