Tursiannotkossa järjestettiin elo-syyskuussa 2017 koululaiskaivaus, jossa Pirkkalan viidesluokkalaiset pääsivät tutustumaan arkeologiaan, arkeologeihin ja Pirkkalan viikinkiaikaan. Kaivauspäivän aikana oppilaat pääsivät kierrokselle viikinkiaikaisen kylän ympäristöön, kokeilemaan kaivamista, puhdistamaan löytöjä, kokeilemaan luettelointia sekä pohtimaan, mitä paikalta löydetyt esineet voisivat kertoa menneisyydestä. Tälle sivulle on kerätty viidesluokkalaisten ajatuksia siitä, miten löydöt ovat päätyneet paikalle ja mitä ne kertovat menneestä elämästä.
Esineet, joiden pohjalta oppilaat keksivät tarinoita ja pohtivat, mistä löydöt kertovat. Valussa epäonnistunut kupurasolki, piikiven kappale, astianpala, avain, palanut savi, vyönsolki, helmiä, veitsi, lusikka ja naudan hammas. Kuva: Ulla Moilanen.
”Pronssisolki meni pieleen. Seppä raivosi ja heitti sen pois. Kukaan ei löytänyt solkea enää.”
”Minun mielestäni löydöt ovat täällä, koska täällä on ollut jonkun koti, missä oli pieni maatila. Minun mielestäni tällä paikalla tuhat vuotta sitten on tapahtunut niin, että taloja on palanut.”
”ihminen söi lehmän hampaan lusikalla saviruukusta.”
”Lehmä on pelästynyt sutta ja lähtenyt juoksemaan ja törmännyt puuhun ja samalla pudottanut hampaansa.”
”Paikalla oli maatila, jossa on ollut eläimiä. Perheessä oli lapsia ja vanhuksia. Vanhukset kuolivat, hautoihin laitettiin helmiä ja vaatteet kiinnitettiin soljella. Lusikalla syötiin.”
”Mies, jolla oli vyönsolki, meni tekemään lehmästä ruokaa. Hän teki tulen piikivellä, mutta tuli levisi ja tarttui taloon. Nainen lähti juoksemaan ja helmet levisivät pihalle.”
”Tursiannotkolla paloi sepän talo. Siinä samalla sepän avain tippui maahan. Sen jälkeen kukaan ei löytänyt sitä. Avainta ei koskaan löytynyt, paitsi tuhannen vuoden kuluttua Tursiannotkosta.”
”Paikalla on ollut maatiloja pari neljä. Varkaiden takia asioita on piilotettu maahan.”
”Viikinki hyökkäsi veitsi kädessä ja repi lehmän hampaan irti. Sitten viikinki hyökkäsi taloon ja repi lusikan irti lapselta. Sitten viikinki irrotti miehen vyöstä vyönsoljen, sitten viikinki katkaisi helmikorun, sitten lapsi löi viikinkiä kukkaruukulla päähän ja viikinki kuoli. Sitten lapsi otti kellarin avaimen ja heitti viikingin kellariin.”
”On ollut paljon juhlia, joihon on pukeuduttu hienosti ja juhlissa on syöty myös paljon. Juhlissa on myös hoidettu eläimiä.”
”Ruukku oli täynnä tavaroita ja lehmä puraisi sitä, vihastui ja poitkaisi tavarat ympäriinsä.”
”Äiti leipoi sisällä ja lapset leikkivät ulkona lehmän kanssa. Isä valoi erilaisia solkia vajassa, sammakko hyppeli pihalla ja äiti hämmenteli keittoa lusikalla ja leikkasi veitsellä lihoja. Lapset jahtasivat lehmää ja tiputtivat ruukun. Äidillä oli kaunis helmikaulakoru. Isä vahingossa valoi avaimesta soljen ja sitten kukaan ei päässyt sisälle. Äiti alkoi keittää keittoa. Ensin hän sytytti piikiven avulla tulen ja sitten hän alkoi keittää keittoa.”
”Maatilalla on ollut rakas lehmä. Kun lehmä kuoli, hammas otettiin muistoksi lehmästä ja sitä pidettiin talossa.”
”Tuhat vuotta sitten tällä paikalla ihmiset ovat eläneet normaalisti omalla tavallaan, mutta sitten tuli tulipalo, joka poltti kaiken ja ihmiset lähtivät etsimään uutta taloa ja kaikki tavarat jäivät.”
”Minä olen viikinki. Olen tuhannen vuoden takaa, käytän solkea, joka on pronssista ja pieleenmennyt, mutta en välitä siitä. Minulla on myös hieno ruukku, jonka isäni teki. Pidän ruukussa lempihelmeäni, joka maksoi hopearahan.”
”Oli lehmä, jolla oli hammas kipeä. Omistaja huomasi, että lehmällä oli joku hätänä. Hän koski hammasta ja huomasi, että hammas oli kipeä. Omistajan oli pakko irrottaa se veitsellä.”
”Olipa kerran maatila. Lehmä huusi muu. Seppä takoi. Asukkaat söivät leipää ja voitelivat heidän uudella veitsellään. Sirkka-lehmä kuoli, kun sillä oli mahavaivoja. Sitten talo paloi ja veitsi ja kaikki tavarat jäivät yksin.”
”Mies tulee kotitaloon pellolta ja avasi oven avaimella. Hän tulee sisälle ja tarkistaa, onko helmet tallella ja menee syömään lusikalla keittoa ruukusta.”
Koululaisia kaivauksella. Kuva: Sami Raninen.
Oppilaat ovat saaneet myös miettiä, minkälaisia esineet ovat olleet kokonaisina. Tässä erään tytön ennallistuspiirros veitsestä. Kuva: Ulla Moilanen.
Osa ryhmistä ehti päivän aikana pohtimaan viikinkiajan lasten vapaa-aikaa ja tekemään muun muassa käpylehmiä ja -lampaita. Kuva: Ulla Moilanen.
