Tursiannotkon yleisökaivauksen löytöihin on päivittäin kuulunut kalan nikamia. Osa on peräisin isokokoisista kaloista. Paikalta on aikaisemmissakin tutkimuksissa löydetty runsaasti kalojen luita, joista on luuanalyyseissä tunnistettu hauki, ahven, kuha ja särkikaloja (Bläuer 2017: 94; 100). Kalastus muodosti rautakaudella tärkeän osan elinkeinoista, ja vielä 1500-luvulla kalastuksella oli taloudellista merkitystä. Pirkkala kuului tuolloin Ylä-Satakuntaan, jossa merkittävä osa veroista maksettiin kuivattuina haukina (Seppälä 2009: 178). Veron maksaminen kevyinä tuotteina oli käytännöllistä, sillä niiden kuljetus lähimpään linnaan tai kuninkaankartanoon oli helppoa ja vaivatonta (Seppälä 2009: 234).
Sekoittuneesta kerroksesta löytyi tänään myös kuparikolikko vuodelta 1666. Kyseessä on Kaarle XI:n lyöttämä äyrin kuudesosa. Ruotsi oli 1600-luvulla maailman kuparintuottajien kärkimaita. Koska ylituotanto laski kuparin hintaa, pyrittiin ylijäämästä eroon lyömällä siitä kolikoita (Nurmi et al. 2009: 304). Vuonna 1666 lyöty äyrin kuudesosa on yksi Ruotsin valtakunnan yleisimmistä kolikoista ja myös yksi yleisimmistä Suomen maalöydöistä (Oravisjärvi 2016: 91). Kyseisen rahan arvo oli jo uutena minimaalinen, eikä sillä ole aikoinaankaan kovin suuria ostoksia tehty.
Teksti ja kuvat: Ulla Moilanen/ Pirkanmaan maakuntamuseo
Lähteet:
Blauer, Auli 2017. Myöhäisrautakauden ja keskiajan koti- ja riistaeläimet sekä maatiaisrodut. Teoksessa: Tursiannotko. Tutkimuksia hämäläiskylästä viikinkiajalta keskiajalle, Lesell, K., Meriluoto, M. & Raninen, S. (toim.) s. 93-104.
Nurmi, Risto, Kallio-Seppä, Titta, Kuokkanen, Tiina ja Ylimaunu, Timo 2009. Uuden ajan alun kuparikolikot Pohjois-Suomessa – rahaa kuin roskaa? Teoksessa: Ei kiveäkään kääntämättä – juhlakirja Pentti Koivuselle. Ikäheimo, J. & Lipponen, S. (toim.) s. 301-314
Oravisjärvi, Jani 2016. Opas Suomen rahalöytöihin. Turun museokeskuksen julkaisuja 77.
Seppälä, Suvianna 2009. Viljana, nahkoina, kapakalana. Talonpoikien maksamat kruununverot Suomessa vuosina 1539-1609. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Bibliotheca Historica 125.