Kolikko ja kalan nikamia

Tursiannotkon yleisökaivauksen löytöihin on päivittäin kuulunut kalan nikamia. Osa on peräisin isokokoisista kaloista. Paikalta on aikaisemmissakin tutkimuksissa löydetty runsaasti kalojen luita, joista on luuanalyyseissä tunnistettu hauki, ahven, kuha ja särkikaloja (Bläuer 2017: 94; 100). Kalastus muodosti rautakaudella tärkeän osan elinkeinoista, ja vielä 1500-luvulla kalastuksella oli taloudellista merkitystä. Pirkkala kuului tuolloin Ylä-Satakuntaan, jossa merkittävä osa veroista maksettiin kuivattuina haukina (Seppälä 2009: 178). Veron maksaminen kevyinä tuotteina oli käytännöllistä, sillä niiden kuljetus lähimpään linnaan tai kuninkaankartanoon oli helppoa ja vaivatonta (Seppälä 2009: 234).

Sekoittuneesta kerroksesta löytyi tänään myös kuparikolikko vuodelta 1666. Kyseessä on Kaarle XI:n lyöttämä äyrin kuudesosa. Ruotsi oli 1600-luvulla maailman kuparintuottajien kärkimaita. Koska ylituotanto laski kuparin hintaa, pyrittiin ylijäämästä eroon lyömällä siitä kolikoita (Nurmi et al. 2009: 304). Vuonna 1666 lyöty äyrin kuudesosa on yksi Ruotsin valtakunnan yleisimmistä kolikoista ja myös yksi yleisimmistä Suomen maalöydöistä (Oravisjärvi 2016: 91). Kyseisen rahan arvo oli jo uutena minimaalinen, eikä sillä ole aikoinaankaan kovin suuria ostoksia tehty.

Äyrin kuudesosa vuodelta 1666.

Raha toiselta puolelta.

Suuremman ja pienemmän kalan selkänikama.

Teksti ja kuvat: Ulla Moilanen/ Pirkanmaan maakuntamuseo

Lähteet:

Blauer, Auli 2017. Myöhäisrautakauden ja keskiajan koti- ja riistaeläimet sekä maatiaisrodut. Teoksessa: Tursiannotko. Tutkimuksia hämäläiskylästä viikinkiajalta keskiajalle,  Lesell, K., Meriluoto, M. & Raninen, S. (toim.) s. 93-104.

The International Institute of Social History: List of Datafiles of Historical Prices and Wages. Prices in Östergötland, 1592-1735 (Göran Hansson)

Nurmi, Risto, Kallio-Seppä, Titta, Kuokkanen, Tiina ja Ylimaunu, Timo 2009. Uuden ajan alun kuparikolikot Pohjois-Suomessa – rahaa kuin roskaa? Teoksessa: Ei kiveäkään kääntämättä – juhlakirja Pentti Koivuselle. Ikäheimo, J. & Lipponen, S. (toim.) s. 301-314

Oravisjärvi, Jani 2016. Opas Suomen rahalöytöihin. Turun museokeskuksen julkaisuja 77.

Seppälä, Suvianna 2009. Viljana, nahkoina, kapakalana. Talonpoikien maksamat kruununverot Suomessa vuosina 1539-1609. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Bibliotheca Historica 125.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s