Kaivauksen toisen kerroksen viimeisistä ruuduista yksi neljännesneliö piti sisällään sekä 1500-luvun rahan että viikinkiaikaisen lasihelmen kappaleen. Raha on ruotsalainen, Juhana III:n lyöttämä puolen äyrin kolikko. Kyseistä mallia on lyöty vuosina 1569-1574 (Oravisjärvi 2016: 60). Kolikkoa kiertävästä tekstistä selviää, että se on lyöty Tukholman rahapajassa. Juhana III:n lyöttämät hopearahat ovat tunnetusti olleet huonolaatuisia ja sisältäneet vain vähän hopeaa (Nurmi et al. 2009: 309). Rahan arvo laski Juhanan hallintokaudella, ja kyseinenkin kolikko on aikoinaan ollut käytössä lähinnä vain vaihtorahana.
Tänään löytynyt lasimassahelmi on pohjaväriltään vihreä ja siinä on keltaista nauhakoristelua. Helmi on mennyt rikki reiän kohdalta. Helmi ajoittuu viikinkiaikaan, aivan kuten kaivauksen aikaisemmatkin helmilöydöt. Aikaisemmin löydettyihin helmiin voit tutustua tämän linkin kautta. Lasimassahelmet ovat olleet muodikkaita asusteita ja tärkeää kauppatavaraa, sillä niitä ei ole valmistettu paikallisesti. Helmiä on tehty muun muassa Keski-Aasiassa ja Välimeren alueella.
1500-luvun raha Juhana III:n aikakaudelta.
Raha toiselta puolelta.
Viikinkiaikaisen lasimassahelmen kappale.
Teksti ja kuvat: Ulla Moilanen/ Pirkanmaan maakuntamuseo
Lähteet:
Nurmi, Risto, Kallio-Seppä, Titta, Kuokkanen, Tiina ja Ylimaunu, Timo 2009. Uuden ajan alun kuparikolikot Pohjois-Suomessa – rahaa kuin roskaa? Teoksessa: Ei kiveäkään kääntämättä – juhlakirja Pentti Koivuselle. Ikäheimo, J. & Lipponen, S. (toim.) s. 301-314
Oravisjärvi, Jani 2016. Opas Suomen rahalöytöihin. Turun museokeskuksen julkaisuja 77.
