Tursiannotkon yleisökaivaus on jatkunut kaksi viikkoa. Päivän löytöihin kuuluu rikkoutunut luuesineen teelmä ja pronssirengas, joka saattaa olla yksinkertainen sormus.
Luuesineen katkelma on toiseen päähän levenevä ja leveämmästä päästä selvästi tylpäksi työstetty. Esine ei ole ollut rikkoutuessaan valmis, sillä siinä näkyy työstön jälkiä, mutta ei kuitenkaan lopullista hiontaa. Kyseessä on mahdollisesti tekeillä ollut tylppäpäinen nuolenkärki eli vasama (tai kolkkanuolenkärki), jollaisia on käytetty turkisriistan pyytämisessä vielä 1800-luvulla. Tylppä kärki ei puhkaissut nahkaa, jolloin se voitiin irrottaa siistinä ja kokonaisena. Tursiannotkosta on aikaisemmissa tutkimuksissa löytynyt lukuisia luisia nuolenkärkiä tai niiden teelmiä, joukossa myös muutama tylppä vasama. (Raninen 2016; Hietala & Hietala 2005)
Luuesineen teelmän katkelma. Kuvasta puuttuu samaan esineeseen kuuluva toinen katkelma, joka sopii yhteen tämän kappaleen kanssa. Yhdistettyinä kappaleet muistuttavat turkismetsästyksessä käytettyä vasamaa.
Kaivaukselta löytynyt pronssirengas on halkaisijaltaan noin puolitoista senttimetriä. Vaikka pronssilenkkejä voi käyttää hyvin erilaisissa yhteyksissä, saattaisi kyseessä kuitenkin olla koon ja ulkomuodon perusteella hyvin yksinkertainen sormus. Vastaavia tunnetaan myös hautalöydöistä, ja niitä tiedetään käytetyn läpi koko rautakauden. Sormusta ei ole puhdistettu, sillä pronssin korroosiotuotteet säilyttävät eloperäistä ainesta. Sormuksen yhteydessä saattaisi siten hyvällä tuurilla olla säilyneenä pieniä, asuinpaikalta peräisin olevia, kasvinosia tai eläinperäisiä asioita kuten karvoja (Kivikoski 1973; Tomanterä 2008).
Pronssilenkki on mahdollisesti yksinkertainen sormus. Pronssin korroosiotuotteita sisältävässä maapaakussa saattaisi hyvällä tuurilla olla jäänteitä jostakin orgaanisesta materiaalista.
Teksti ja kuvat: Ulla Moilanen/Pirkanmaan maakuntamuseo
Lähteet:
Hietala, Elsa & Hietala, Mikko 2005: Kaksi puista kolkkanuolta Åbo Akademin tontin kaivauksilta. Teoksessa: Mustaa valkoisella. Ystäväkirja arkeologian lehtori Kristiina Korkeakoski-Väisäselle. Immonen, Visa & Haimila, Miikka (toim.) Turun yliopisto, arkeologia. Vantaa: 50-53.
Kivikoski, Ella 1973: Die Eisenzeit Finnlands. Bildwerk und Text. Helsinki.
Raninen, Sami 2016: Pirkkalan Tursiannotkon kaivaukset 2012-2013. Pirkan maan alta 14: 6–14.
Tomanterä, Leena (toim.) 2008: Maasta museoon – Arkeologisten materiaalien vaurioituminen maaperässä ja käsittely kentällä. Suomen kansallismuseon konservointilaitos.
