Konservointi estää arkeologisia esineitä tuhoutumasta

Monet arkeologiset löydöt ovat saaneet olla koskemattomina maassa tai vedessä pitkiä aikoja. Joutuessaan kosketuksiin ilman sisältämän hapen kanssa, tietynlaisten esineiden tuhoutuminen vauhdittuu. Savesta tai kivestä valmistetut esineet ovat Suomen maaperässä hyvin säilyviä. Esimerkiksi kivikirves ei välttämättä ole menettänyt vuosituhansien aikana mitään niistä ominaisuuksista, joita esineessä on ollut uutena. Toiset materiaalit vaativat kuitenkin nopeaa toimintaa heti maasta…

Rautaesineitä Pirkkalankylän pelloilta

Tursiannotkon kesän 2017 kaivaukselle tuotiin alueen pelloilta vuosia sitten kyntötöiden yhteydessä löytyneitä esineitä. Suurin osa Pirkkalankylän peltolöydöistä on erilaisia historiallisen ajan rautaesineitä, mutta joukossa on myös kappale rautakaudelle ajoittuvaa koristeltua savikiekkoa, joka on aikaisemmin esitelty tällä sivulla. Pelloilta esineet löytyvät aina kyntämisen sekoittamasta maasta, jolloin löytökonteksti on osittain sekoittunut. Peltolöydöt paljastavat kuitenkin tärkeää tietoa menneisyydestä.…

Soljen neula

Tursiannotkon vuoden 2017 tutkimusten aikana myös Pirkkalan partiolaiset ovat päässeet tutustumaan arkeologiseen kaivaukseen. Partiolaisten tekemiin löytöihin kuuluu pronssista valmistettu soljen neula. Neula on toiseen päähän kapeneva ja sen toinen pää on kierretty rullalle. Vastaavia neuloja on käytetty viikinki- ja ristiretkiajalla niin sanotuissa hevosenkenkäsoljissa. Hevosenkenkäsolkia käyttivät rautakaudella niin naiset, miehet kuin lapsetkin, ja hevosenkenkäsolki onkin yksi…

Vyön/hihnan heloja

Nahasta tai tekstiilistä valmistettu vyö on kuulunut sekä miesten että naisten vaatetukseen viikinkiajalla (Ewing 2006: 49, 126). Vyö on voinut toimia käytännöllisenä takin, tunikan tai päällysmekon paikallaan pitäjänä ja siihen on myös voitu ripustaa roikkumaan erilaisia tarpeellisia asioita, kuten veitsiä ja avaimia. Vyöllä on voinut olla myös uskomuksiin liittyvä puolensa, sillä joidenkin kansanomaisten käsitysten mukaan…

Täikampa

Tursiannotkossa järjestettiin heinäkuussa 2017 metallinilmaisinkartoitus, jossa Kanta-Hämeen menneisyyden etsijät yrittivät paikantaa rautakautisen kylän kalmistoa. Ulla Lähdesmäen johtamassa tutkimuksessa saatiin esiin muutamia mielenkiintoisia historiallisen ajan esineitä. Niiden joukkoon kuuluu ohuesta kuparilevystä valmistettu tiheäpiikkinen kampa, joka ulkomuotonsa perusteella ajoittuu 1800-1900-lukujen vaihteeseen. Museokeskus Vapriikin kulttuurihistoriallisissa (Amurin) kokoelmissa on samanlainen kampa. Kaksipuolisia kampoja nimitetään tavallisesti täikammoiksi. Tiheäpiikkisellä puolella on…

Kuparilevy: kattilan korjausmateriaalia?

Kuparilevyn kappale on saattanut olla kattilan paikkaamiseen tarkoitettua materiaalia. Viikinkiajalla kattiloita valmistettiin niin raudasta, pronssista kuin kuparista. Tursiannotkosta on aikaisemmissa tutkimuksissa löytynyt yksi kuparikattila sekä runsaasti kuparipellin paloja, joilla kattiloita on voitu korjata (Raninen 2016: 13). Paikattuja pronssikattiloita on löydetty rautakauden ja keskiajan vaihteen haudoista Karjalasta. Joskus hautoihin laitettujen kattiloiden yhteydestä on löytynyt kalanluita, mistä syystä kattiloita…

Kulkunen

Kuvassa on Pirkkalan Tursiannotkosta löytynyt, pronssista valmistettu kulkunen. Viikinkiajan Skandinaviassa kulkuset on lähinnä mielletty hevosvaljaiden koristeiksi ja lasten leluiksi (Rainio 2010: 133). Suomalaisissa löydöissä kulkuset vaikuttavat kuuluneen kaikenikäisille sekä molemmille sukupuolille, joskin Itä-Suomessa kulkuset ovat saattaneet olla selvästi sukupuolittuneita ja kuulua lähinnä naisille (Rainio 2010: 157). Muualla Suomen alueella kulkusia on rautakaudella kiinnitetty muun muassa naisten päähineisiin ja…