Kastemato voi vaikuttaa arkeologisiin löytöihin

Arkeologisilla kaivauksilla tulee usein vastaan kastematoja. Madot ovat tärkeitä, sillä ne huolehtivat siitä, että maaperässä on tasaisesti ravinteita ja mineraaleja (Silverstein & Silverstein 1972: 29)  Maaperän laadulla on vain vähän vaikutusta kastematojen esiintymiseen, vaikka useimmat kastemadot viihtyvätkin happamuudeltaan melko neutraalissa ympäristössä (Edwards & Bohlen 1996: 142). Yksi kastemato koostuu jopa 150:stä jaokkeesta. Vaikka kaivauslastan katkaiseman kastemadon puoliskot eivät pysty muodostamaan kahta uutta matoa, voi mato kasvattaa muutamia korvaavia jaokkeita, jos siitä on irronnut vain pieni osa (Silverstein & Silverstein 1972: 27). 

Kastemadot kaivavat maahan pystysuoria käytäviä, joita pitkin kasvien juuret kasvavat mielellään (Canti 2003: 136). Pystysuuntaisen liikkeen vuoksi madot voivat myös siirtää maassa pieniä löytöjä, kasvien jäänteitä, hiilenpaloja ja mikroskooppisen pieniä materiaaleja (Canti 2003: 138; Hanson et al. 2009: 241; 242). Liike tapahtuu alaspäin pystysuunnassa, ei niinkään ylöspäin tai sivusuunnassa (Canti 2003: 142). Matojen vaikutus arkeologisiin löytöihin on hidasta, sillä yksi mato muokkaa vuodessa vain noin kuutiosenttimetrin maata. Matojen on myös havaittu liikuttavan maassa vain pienikokoisia esineitä, kuten esimerkiksi helmiä (Hanson et al. 2009: 243; Canti 2003: 136). Kuitenkin esimerkiksi hiilten tai kasvinjäännösten liikkuminen maassa matojen kuljettamana voi hankaloittaa tulkintojen ja ajoitusten tekemistä arkeologisista ilmiöistä (Hanson et al. 2009: 243).

Kastemadoilla on ollut myös kulttuurihistoriallista merkitystä, sillä ne ovat kuuluneet osana kansanomaiseen parannustaikuuteen (Ratia 2009: 55). Vielä 1600-luvulla kastematojen on virallisestikin uskottu olevan sopivaa lääkeainetta ulkoisiin vaivoihin (Pekkola 2016: 66).

Teksti ja kuva: Ulla Moilanen/Pirkanmaan maakuntamuseo

Lähteet:

Canti, M. G. 2003. Earthworm Activity and Archaeological Stratigraphy: A Review of Products and Processes. Journal of Archaeological Science (2003) 30, 135–148.

Edwards, C. A. & Bohlen, P. J. 1996. Biology and Ecology of Earthworms. Third edition. Chapman & Hall.

Hanson, I.; Djohari, J.; Orr, P.; Furphy, C.; Hodgson, G.; Cox, G. & Broadbridge, G. 2009: New Observations on the Interactions Between Evidence and the Upper Horizons of the Soil. In: Criminal and Environmental Soil Forensics: 239-252. Ritz, K.; Dawson, L- & Miller, D (eds.) Springer.

Pekkola, Airi 2016: Hammasta särkee. Tutkimus hammassäryn kansanomaisesta parantamisesta ja hammasmädän ehkäisystä Suomessa ja Virossa. Unigrafia, Helsinki.

Ratia, Katri 2009: Taikojen väkevät ainekset Tutkielma väestä ja sen ilmenemisestä esineissä ja materiaaleissa vanhassa pohjois-suomalaisessa taikaperinteessä. Pro Gradu -tutkielma, etnologia, historian ja etnologian laito, Jyväskylän yliopisto.

Silverstein, Alvin & Silverstein, Virginia 1972: Life in a Bucket of Soil. Dover Publications, Inc.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s